Mistä raudanpuutos voi johtua?
Raudanpuutos voi juontaa juurensa esimerkiksi runsaista kuukautisista, sairauksista (kuten keliakia), suoliston kasvaimista, leikkauksista, verenluovutuksista, onnettomuuksista ja perintötekijöistä. Puutokseen vaikuttaa myös raudan menetys koko eliniän ajalta.
Erityisesti runsaat kuukautiset, raudan heikko imeytyminen suolistosta sekä niukka raudansaanti ravinnosta esimerkiksi laihduttamisen tai yksipuolisen kasvissyönnin seurauksena lisäävät raudanpuutteen riskiä.
Voiko raudan imeytymiseen vaikuttaa?
Raudanpuute voi johtua myös siitä, että rauta ei imeydy kunnolla. Imeytymiseen vaikuttavat sekä suoliston kunto että ravinnon osaset. Kalsium heikentää raudan imeytymistä, ja myös monet lääkkeet vaikuttavat raudan imeytymiseen. Esimerkiksi C-vitamiini sen sijaan parantaa imeytymistä.
Mikäli haluat vauhdittaa raudan imeytymistä, syö raudan kanssa C-vitamiinipitoista ruokaa ja vältä samalla aterialla runsaasti kalsiumia sisältäviä tuotteita.
Mistä rautaa saa?
Ravinnosta rautaa saa etenkin näistä: Sisäelimet Liha Kala Täysjyvävilja Soija, tofu, palkokasvit Siemenet, pähkinät.
Kuinka paljon rautaa pitäisi päivittäin saada?
Päivittäinen saantisuositus vaihtelee 9–15 milligramman välillä.
Raudan tarve on miehillä 9 mg/vrk ja hedelmällisessä iässä olevilla naisilla 15 mg/vrk. Vaihdevuosien jälkeen naisten raudantarve vähenee.
Varastoraudan eli ferritiinin mittaus onnistuu nykyisin paitsi laboratoriossa myös kotona pikatestillä. Ferritiinin kotitesti paljastaa, onko oma ferritiinitaso yli vai alle raja-arvon 30 µg/l.
Vaikka ferritiinin kotitesti näyttäisi, että oma ferritiinitaso on riittävä, sen varaan ei kannata tuudittautua ainakaan silloin, jos kärsii raudanpuutteen oireista.
Tämän julkaisun sisältö on puhtaasti informatiivista. Se ei missään tilanteessa voi avustaa tai korvata lääkärin diagnooseja, hoitoja tai suosituksia. Käänny askarruttavissa asioissa luotetun ammattilaisen puoleen ja pyydä suostumus ennen minkään toimenpiteen aloittamista.