Korkea kolesteroli on yksi riskitekijä useita suomalaisia piinaaville sydän- ja verisuonitaudeille. Varsinkin jos veren kolesteroliarvosi ovat olleet aikaisemmin korkeat tai korkea kolesteroli on sinulla sukurasite, kannattaa arvot mitata usein.
Perintötekijöillä on osansa kolesteroliarvoissa. Sen lisäksi tietyt lääkkeet ja sairaudet voivat nostaa kolesteroliarvoja. Merkittävä vaikutus on kuitenkin myös omilla elintavoilla ja ruokailutottumuksilla.
Nämä viisi elintapaa voivat nostaa veren huonoja kolesteroliarvoja arjessa jopa hieman salakavalasti.
1. Suodattamaton kahvi voi nostaa haitallisen kolesterolin määrää
Erityisesti kahvin suurkuluttajien kannattaa kiinnittää huomiota kahvin valmistustapaan.
Useimmista suomalaiskodeista löytyy kahvinkeitin, jossa kahvi tippuu pannuun paperisen suodatinpussin läpi. Suodatinpussi ei ole ainoastaan näppärä, vaan se myös nappaa itseensä kolesterolin kannalta haitallisen rasvayhdisteen nimeltään kafestoli.
Kahvipavuista löytyvä kafestoli nostaa nimenomaan veren huonon kolesterolin (LDL) pitoisuutta. Presso- ja mutteripannuissa sekä kapselikoneissa ei käytetä paperista suodatinta, minkä takia kafestolia päätyy myös kahvikupilliseen. Kahviautomaatti voi tarjoilla kahvin suodatuksen kautta tai ilman automaatin merkistä ja mallista riippuen.
Yksi kupillinen suodattamatonta kahvia päivässä ei vaikuta kolesteroliarvoihin merkittävästi, mutta jos kahvia hörppii päivän aikana enemmänkin, asiaan kannattaa kiinnittää huomiota.
2. Runsas alkoholin käyttö vaikuttaa myös kolesteroliin
Olet saattanut törmätä tutkimustuloksiin, joiden mukaan alkoholia kohtuudella nauttivilla ihmisillä saattaa olla jopa pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin heillä, jotka eivät juo ollenkaan.
Uusimpien tutkimusten mukaan edes kohtuullinen alkoholinkäyttö ei kuitenkaan auta vähentämään sairastumisen riskiä ja varsinkin liiallinen alkoholinkäyttö voi nimenomaan nostaa huonon kolesterolin määrää veressä.
Alkoholi vaikuttaa eri ihmisiin hieman eri tavoin ja pääsääntöisesti enemmän naisiin kuin miehiin. Alkoholin kohtuukäytön raja menee miehillä alle 14 annoksessa ja naisilla alle seitsemässä annoksessa per viikko.
3. Tupakointi vaikuttaa kolesteroliarvoihin monella tapaa
Tupakointi saattaa sekä nostaa huonoja kolesteroliarvoja (LDL) että laskea hyviä kolesteroliarvoja (HDL), jotka auttaisivat säätelemään kokonaiskolesterolia. HDL-kolesteroli auttaa kuljettamaan ylimääräistä kolesterolia maksaan, jolloin kolesterolia poistuu elimistöstä.
Tupakointi on myös yksi riskitekijöistä valtimotaudille, jossa valtimon seinämiin kertyy ajan myötä kolesterolia ja tulehdussoluja, jotka kovettuvat plakeiksi ja jatkavat paksuuntumistaan vuosien kuluessa. Paksuuntuessaan plakit voivat aiheuttaa ahtaumia tai jopa tukoksia verisuonissa.
4. Liian vähäinen liikunta ja liiallinen paikallaan olo laskevat hyvän kolesterolin määrää
Liikkumattomuuden haitoista on puhuttu laajasti. Yksi haitoista liittyykin juuri kolesteroliin. Liian pitkään paikallaan oleminen ja istuminen nimittäin vähentävät hyvän kolesterolin (HDL) määrää veressä.
Liikkumattomuus voi myös johtaa vyötärölihavuuteen ja siihen liittyvään rasvamaksaan, jotka myös laskevat hyvän kolesterolin määrää.
Sen sijaan runsas ja kohtalaisen kuormittava kestävyysliikunta lisää hyvän kolesterolin määrää, mikä auttaa tasapainottamaan kokonaiskolesterolia.
5. Liikaa kovia rasvoja ja kananmunia ruokavaliossa
Suurin vaikuttava tekijä ravinnosta saatavasta kolesterolista on rasvojen laatu: kovat rasvat tekevät kolesteroliarvoille huonoa ja pehmeät rasvat hyvää.
Etenkin eläinperäisissä rasvoissa, joita löytyy muun muassa voista, juustosta, rasvaisesta maidosta, rasvaisista leivonnaisista ja rasvaisesta lihasta, on paljon kovia rasvoja, joten niitä kannattaa syödä vain kohtuudella.
Kasviperäisissä rasvoissa, joita muun muassa kasviöljyt ja pähkinät sisältävät, on puolestaan paljon pehmeitä rasvoja. Sydänmerkki ruokatuotteissa kertoo siitä, ettei kovan rasvan määrä tuotteessa ole suuri.
Myös kananmunan keltuainen sisältää tunnetusti paljon kolesterolia. Jos veren kolesteroli on korkea, kananmunia kannattaisi syödä vain yllättävän vähän: 3–4 kananmunaa viikossa.
Miten selvittää oma kolesteroliarvonsa?
Jos tunnistit yhden tai useamman kolesterolia nostavista elintavoista omasta arjestasi, on kokonaiskolesteroli syytä mittauttaa.
Hyvä keino selvittää kolesteroliarvonsa on kotona tehtävä kokonaiskolesterolitesti, joka tehdään sormenpäästä otettavasta veripisarasta. Helpon ja luotettavan pikatestin avulla kokonaiskolesteroli on nähtävissä kahdessa minuutissa.
Teksti: Emmi Niiniaho